Tommasi Valpolicella 2015, DOC Valpolicella, 11,88 €

Tällainen houkutteleva etiketti kiinniti taas huomion omassa valtionkaupassamme. Teiketti näytti kovasti kauniilta ja myös tuottaja Tommasi on usein hyväksi havaittu. Niinpä siis ostoskoriin päätyi hän.

Alkon tuotetietojen mukaan kyseinen Valpolicellan alueen viini on sekoitus Corvinaa, Rondinellaa ja Molinaraa. Laatuluokitustakin on hänelle jaettu DOC:n verran. Tämä, Alkonkin kevyeksi luokittelema viini osoittautui juuri sellaiseksi.

Numeeriset arvot: Alkoholia 12 %, happoja 5,7 g /l, uutos 35 g /l ja jäännössokeria 6 g /l.

Väri: hieman sinertävään vivahtava tiilenpuna

Tuoksu: Pippuria, hedelmää, tammea ja nahkaa

Maku: Hapokas, kevyt, marjaisa, ohut, lyhyt jälkimaku

Kokonaisuus 65/100. Korkeintaan pastalle, pizzalle ja noutopöytään. Jälleen herää kysymys, miksi näin suuren ja mahtavan viinitalon täytyy tehdä näinkin surkeaa viiniä? Ei mitään järkeä. Hinta-laatu-suhteltaan tuote on suoranainen ryöstö. Aivan kaamea mehu!

Bolet Collita Propria, Cabernet Sauvignon, Penedes 2006, 13,00 € + rahti

Tämä nettikaupan herkku tarjoaa rahoille huiman vastineen. Nyt nautittu viini oli 6 plon laatikosta kolmas, joten optimistille vielä puolet on jäljellä!

Viini on luomuviini ja siinä on alkoholia 14 %. Vuosikerta takaa sen, että viinissä on ikääntyneen viinin väri, maku ja viinikiveä pohjalla. Kyseinen viini on myös luomuviini.

Väri:  Selkeästi punaruskea väri, joka kertoo iäkkäämmästä viinistä

Tuoksu: Nahkaa, rusinaa, tallin taustaa, voimakkaan herukkainen, hilloinen, hieman luumuinen.

Maku: Melkoisen tanniininen, mutta samalla suun täyttävä hedelmäisyys. Upea kokonaisuus.

Kokonaisuus: 83/100. Upean rusinainen tuoksu täydentää hedelmäistä ja kypsän tanniinista makua.

Viini sopii pihvin kumppaniksi, vaikka tanniinit ovat jo pehmenneet jonkin verran. Viini voisi kehittyä vielä vuoden, kaksi, sillä potentiaalia on vielä. On toki erittäin valmis juotavaksi nyt ja heti. Hieno viini.

Wolfberger (W)3 2015, Alsace, AAC, Riesling, Muscat & Pinot Gris, 10,89 €

Taas pukkaa blogiini uutta Wolfbergeriä Ransakanmaalta. Alko kertoo, että viinissä on alkoholia 13 % , happoja 5,9 g, uutos 26 g/l ja jäännössokeria 7 g/l. Tämän viinin Alko luokkittelee taasen kuivaksi. Luokittelun perusteet eivät ole aivan vielä minulle avautuneet, mutta ainakaan ne eivät näyttäisi perustuvan lukuihin. Omasta mielestäni hapot ja sokeri määrittelevät kuivuuden tunteen suussa hyvin pitkälti, mutta voihan sitä toistakin mieltä olla. Luonnollisesti viini on aina kokonaisuus, joten numerot eivät aina suinkaan ratkaise peliä, ainoastaan kokonaistuntuma. Hyvin usein myös tarjoilulämpötila.

Kuten jo tuossa otsikossa jo kirjoitin,on viini kolmen rypälelajikkeen sekoite. Oma arvaukseni on, että rypäleet on listattu alenevassa järjestyksessä määrien suhteen. Pikkuisen nuo jälkimmäiset kaksi sekoittavat pakkaa, enkä suoraan sanoen oikein ymmärrä, mihin tarkoitukseen viini on tehty. Kyse on varmasti omasta rajoittuneisuudestani. Jonkinlaisen kultamitalin viini näyttää saaneen äskettäin. En kuitenkaan antaisi sille kovinkaan paljon arvoa, koska näitä voi myös ostaa. Kyseinen kisa on näköjään käyty Kanadassa...

Väri: Kullankeltainen

Tuoksu: Kukkea. Aprikoosia, sitrusta, hunajaa,

Maku: Melko hapokas, karkkimainen, tasapainoinen. Jälkimaussa makeutta.

Kokonaisuus: 72/100. Hieman vaikea viini arvioitavaksi minulle, koska rypäleyhdistelmän ja lievän makeuden vuoksi en keksi viinille ruokamaailmasta hyvää kumppania. Seurusteluviini.

Domaine Zinck Riesling Prestige 2015, AC Alsace, 14,28 €

Jälleen piti testata yksi Alsacen alueen Rieling. Ne eivät ole pahemmin pettymyksiä tuottaneet. Tätä viiniä en ole ennen kokeillut, joten tulta päin.

Alko luolkittelee viinin puolikuivaksi ja antaa seuraavat numeraaliset arvot: Alkoholi 12,5 %, hapot 6,6 g /l, uutos 29 g /l, jäänössokeri 9 g/l.

Väri: Vaalean oljenkeltainen

Tuoksu: Petrooli, sitrus, hunaja, karamelli

Maku: Voinen, suuntäyttävä hedelmäpommi, hunajainen ja pitkä jälkimaku

Lämmetessään viinin makeus korostuu huomattavasti eikä ole enää kovinkaan houkutteleva kalan kumppani. Saattasi sopia itämaisittain maustettuihin, voimakkaihin kalaruokiin parhaiten.

Kokonaisuus: 70/100. Ihan hyvin tehty viini, mutta liiallinen sokerisuus ei ollut minun makuuni.

Pizzolato Stefany Prosecco Brut 2015, DOCG Valdobbiadene Superiore, 2015, 12,49 €

Proseccoissa on laatutaso noussut viime vuosina aivan hurjasti. Ei se
välttämättä vielä pärjää hyville Cavoille, mutta hyvää peruskuohuviiniä siitä on tullut. Olen niitä tässä vuosien varrella testaillut, kirjaamatta mitään ylös, mutta nyt, kun silmiini osui oikei korkeimman laatuluokituksen Prosecco, niin pakkohan se oli testata. Tuottajana on Venetossa sijaitseva Pizzolaton perhetila.

Alko kertoo tuotteesta näin: Alkoholia 11 %, happoja 5 g /l, uutos 24 g/l ja jäännössokeria 7 g /l. Kuten aina, tuo jäännönsokerin suurehko määrä aina vähän arveluttaa, mutta enakkoluulotta testiin.

Väri: Hyvin vaaleankeltainen

Tuoksu: kukkaketoa, hunajaa, sitrusta

Maku: Hyvin hapokas ja raikas. Yllättävän pitkä jälkimaku.

Koonaisuus: 78/100. Hyvin tasapainoinen ja ryhdikäs viini. Siksi se on myös hyvin monikäyttöinen. Jäännössokeri ei kiusannut edes lasissa lämmetessä. Toistaiseksi paras testaamani Prosecco. Arvosteluasteikon yläpää on pakko vielä varata samppanjoille ja kenties vieläkin yllättävämmille löydöille.

Sangallo Vin Santo di Montepulciano 2009, Fattoria Del Cerro 19,23 €

Tämän italialaisherkun sain vuosi sitten jouluahjaksi ja nyt sitä piti
maistaa. Tämä Montepulcianon alueelta tuleva, makea jälkiruokaviini on erittäin tyypillinen, alunperin Toscanan alueen tuote. Vastaavaa tuotetta löytyy lähes joka puolelta Italiaa. Se valmistetaan kuivatuista rypäleistä, yleensä valkoisista (Trebbiano ja Malvasia), mutta myös Sangioveseä näihin käytetään. Vin Santon, eli Pyhän Viinin makeusaste voi vaihdella todella paljon Tähän dipataan niitä kuivia mantelikeksejä, "biscotteja", ellei Vin Santolle muuta käyttöä löydy.

Alko kertoo faktat: Alkoholia 13,5 %, happoja 6,2 g /l, uutos 200 g /l ja jäännössokeria 170 g /l.

Väri: Punaruskea, miltei tumman rommin värinen

Tuoksu: Rusinainen, runsaasti kuivattuja hedelmiä, sekametelisoppa

Maku: Luumuinen, aprikoosinen, kivat hapot, jotka obat hyvin tasapainossa makeuden kanssa.

Kokonaisuus: 78/100. Kiva, tasapainoinen ja monikäyttöinen jälkiruokaviini, jonka hapot taipuvat vaikka panna cottaan tai creme bruleen kaveriksi.

Wolfberger (W)2 2015, AC Alsace, Riesling & Pinot Gris, 13,69 €

Tässä taas yksi, lähes sokko-ostos Alkosta, koska alue, tuottaja ja rypäleet olivat mieluisat. Ainoaksi kysymysmerkiksi jäi jäännössokerin määrä. Sopisiko viini joulupöytään vai ei?

Alko ilmoittaa tuotteen alkoholipitoisuudeksi 13 % , happoja 7,2 g/l , uutos 27 g/l ja jäännössokeria peräti 8 g /l.

Väri: Hennon vaaleankeltainen

Tuoksu: Voimakkaan sitruksinen, tuoksussa myös hunajaa, aprikoosia, kukkaketoa, herukkaa ja rieslingmäisesti hiven petroolia.

Maku: Hapokas, melko runsaasti suun täyttävä hedelmäisyys. Sitruksinen ja pitkä jälkimaku. Kelpo viini moneen käyttötilanteeseen. Happoja on tämän sokeritason viiniksi hieman liian vähän niin mädille kuin rasvaisille kaloillekin. Siis ehdoton ei näille.

Testasimme viiniä lipeäkalalle, jolle oli tehty perinteinen Bechamel, eli valkokastike, ainoanan mausteenaan Kallen mätitahnaa ja tähän se sopi todella omaksi yllätykseksenikin erinomaisen hyvin. Jäännössokeri hieman häiritsee muuten niin erinomaista viiniä ja se tulisikin tarjoilla todella kylmänä.

Kokonaisuus: 75/100 . Hyvä viini, mutta jäännössokeri rajoittaa merkittävästi sen käyttötilanteita. Puolikuivan viinin ystävän unelma kenties? Omani ei.

Marques de Arienzo Reserva 2010, 15,98 €

Tämä viini on minulle henkilökohtaisesti ikimuistoinen, koska sain tätä laatikollisen (12 ploa) läksiäislahjaksi vaihtaessani työpaikkaa vuonna 1996. Viinin vuosikerta oli tuolloin 1985. Reserva se on ollut vasta vuodesta 1986. Sen hinta oli tuolloin suunnilleen saman verran markoissa kuin nyt euroissa. Säilytysolosuhteemme kotona olivat todella surkeat ja tuosta laatikollisesta ainoastaan yhden pullon sisältö jäi erityisesti mieleen. Tuolloin oli sekä ruoka että seura niin hyvää, että myös viini istui tilanteeseen ikimuistoisesti. Viini oli hurjan tamminen ja nahkainen, kuten espanjalaiset siihen aikaan lähes kaikki. Siksi ne olivat omalta osaltani boikotissa toistakymmentä vuotta. Vasta aivan viime kuukausien kokeilut Viinimestarit.com -nettikaupan espanjalaisista ovat sytyttäneet toivon kipinän uudelleen.

Tuon lahjalaatikollisen jälkeen en ole viiniä uudelleen maistanut, joten nyt on luvassa uusi tutustuminen.

Alko kertoo viinin sisältävän alkoholia 14 % ja happoja 4,5 g/l. Uutos on 29 g/l. Valmistuksessa käytetyt rypäleet ovat: Tempranillo, Graciano ja Mazuelo. Vuoden 2006 sadosta alkaen viinin valmistaja on vaihtunut "modernimmalle valmistajalle". Viini on kypsytetty 20 kuukautta amerikkalaisessa tammessa.

Väri: Tiilenpunainen

Tuoksu: Paahteinen, hilloinen, yrttinen, luonnollisesti nahkaa ja myös hiven herukkaisuutta

Maku: Maku seuraa paahteisuudessaan tuoksua. Viini ei ole liian tamminen ja tanniinit ovat mukavat vaikka mediumkypsälle filepihville. Myös kovat, suolaiset juustot sopivat erinomaisesti.

Kokonaisuus: 80/100. Mukava jälleennäkeminen, joka edesauttaa uskoni palauttamista espanjalaiseen punaviinituotantoon.

Jean Biecher Réserve Riesling 2015, 11,98 €

Taas uusi tuttavuus Alsacen alueelta. Tämä Riesling kätkee sisäänsä
12,5 % alkoholia, happoja 7,8 g/l, uutos peräti 31 g /l ja jäännössokeria 9,0 g /l.

Väri: Viini on kauniin oljenkeltainen

Tuoksu: Sitruksinen, hunajainen, aprikoosia, vihreää omenaa, mineraalinen

Maku: Runsas, hapokas, täyteläinen ja kukkainen. Hunajainen makeus tuntuu vasta jälkimaussa, kun viini on todella kylmää. Lämpimänä makeus tulee varmasti voimakkaammin esiin ja vaikuttaa tietysti ruokavalintaan.

Kokonaisuus: 85/100.

Hyvä ja monivivahteinen ja monikäyttöinen viini. Kylmänä kelpo kumppani kalalle. Erinomainen seurustelujuoma ja lämmetessään varsin hienostunut yleisviini kevyemmille kalaruoille tai valkoviinin ystävän kumppani pizzalle tai hyvälle piiraalle. Hyvä kokonaisuus.

Nugan Estate Durif 2013, 14,99 €

Jostain kumman syystä sattui taasen australialainen viini ostoskoriin
Alkosta. Taisi olla vakkarimyymälässäni uutuustuote ja kun etiketillä ei oltu turhan paljoa komeiltu, herää aina toiveikas epäilys siitä, että sisältö puhuisi puolestaan. Koko viini, sen tuottaja, tila ja rypälekin olivat minulle tuiki tuntemattomia. Tosin tarkempi vilkaisu pullon takaetikettiin paljasti, että rypäle "Durif" on yhtä kuin "Petit Shiraz" ja rypäleet voivat tulla tuottajan omilta viljelmiltä ympäri australiaa. Tämä ennakkotieto latisti hieman odotuksiani. Viiniä on toki varastoitu tammitynnyreissä 24 kk ennen pullotusta eikä ilmeisestikään tammilastuilla tammitettu, kuten uudessa maailmassa on joskus tapana. Huvittavana yksityiskohtana mainittakoon, että Alko näyttää sivuillaan kuvaa vuoden 2002-pullosta... Ei siis ollutkaan uutuus.

Viinissä on etiketin mukaan alkoholia 14,5 % (Alko väittä sivuillaan 15 %), happoja 6,2 g /l ja uutos peräti 35 g/l, mikä antaa odottaa kelpo lähtökohtia tuhdille viinille. Muita atribuutteja en lukenut ennen omaa maistoa. Alko luokittelee viinin rotevaksi ja voimakkaaksi. Katsotaan mitä siitä itse löydän.

Väri: Erittäin mustanpunainen viini, joka reunoiltaan on kuitenkin hieman sinertävä.

Tuoksu: Paahteinen, pippurinen, tummaa marjaa, nahkaa, tammea

Maku: Voimakas, hedelmäinen maku, joka täyttää suun, mutta häviää varsin nopeasti. Tanniinit tuntuvat aluksi ikenissä, mutta niidenkin vaikutus katoaa varsin nopeasti.

Kokonaisuus: Kuin ilotulite, joka on semisti kaunis, mutta häviää nopeasti savuna ilmaan. Jotenkin epätasapainoinen, vaikkakin ihan hyvin tehty viini. Alan pikku hiljaa antaa periksi Australian suhteen. Se on viinimaana niin nuori, että siellä ei vielä kasva kunnon köynnöksiä tai sitten siellä vain satsataan suuriin hehtaarisatoihin laadun sijasta. Varmaankin vähän kumpaakin.

75/100 pistettä. Ei missään nimessä hintansa arvoinen!

Masi Campofiorin 2012, Rosso del Vereonese IGT, 14,99 €

Vaikka tämä pullo juuri tuli ostettua Alkosta, mainostaa tämä
jokseenkin suosittu myymäläketju jo vuosikertaa 2013. Silti oma arvioni kohdistuu vuosikertaan 2012, koska sitä pullossani oli - ainakin etiketin mukaan. Alkon omilla sivuilla komeilee kuva pullosta vuodelta 2007, mutta se ei tunnu olevan niin tärkeää juuri nyt, kun verkkokaupan kanssa hääritään niin että roiskuu.

Alkon sivuston mukaan viini on sekoite rypäleistä; Corvina, Rondinella ja Molinara ja alkuperä on tunnetusti Veronan seudulla, eli varsin arvostetulla viinialueella. Itse tuottaja on mittakaavaltaan huikea ja sen viinejä on tarjolla ympäri maailman.

Sekä pullon etiketin että Alkon tuotesivun mukaan viinissä on alkoholia 13 %. Se, mitä etiketti ei kerro on hapot 4,9 g/l ja uutos 29 g/l. Alkon luonnehdinta juomalle on "vivahteikas & kehittynyt". Itse viinin tuottamiseen on käytetty "puolikuivattuja" rypäleitä eli menetelmää nimeltään: leggero Appassimento. Menetelmä on oman arvioni mukaan jotain massatuotannon ja Amaronen välimaastossa. Tuottajan nettisivustolta en onnistunut löytämään esimerkiksi tietoa siitä kuinka paljon rypäleitä oikeasti kuivataan. Amaronessahan nesteestä haihdutetaan peräti 60 %. Toisaalta jo pelkkä hintalappukin kertoo varmasti melko hyvin sen, että tässä on kysymys jostain muusta kin Amaronesta...

Omat arvioni viinistä:

Väri: Hennon tiilenpunainen

Tuoksu: Paahteinen, kahvia, tummia marjoja, nahkaa/tammea

Maku: Kevyet tanniinit, hapokas ja tasapainoinen viini. Jossain määrin hedelmäinenkin. Suhteellisen pitkä jälkimaku.

Kokonaisuus: Tasapainoinen, muttei erityisen persoonallinen viini. Toki laadukas ja hyvin tehty juoma, mutta tuo Appassimento ei juurikaan tunnu vaikuttavan lopputuotteeseen.

Pisteytys: 78/100. Kenties juuri ja juuri hintansa väärti.

Plan B! Shiraz, 2014, 12,95 €

Alkon mukaan tämä australialainen viini on tehty sekoitteesta Shiraz ja Tempranillo. Sekoitussuhteesta ei ole tarkempaa tietoa. Viinissä on alkoholia 15 %, happoja 5 g/l ja uutos 27 g/l.
Alko kuvailee viiniä osittain samoin osittain täysin eri tyyliseksi kuin mitä sen itse maistelin. En ota kantaa niihin sen enempää, mutta tässä omat arvioni:

Väri: Sinertävän tummanpunainen

Tuoksu: Melko tyypillinen Australian Shiraz, jossa on poltettua kumia ja pippuria, mutta myös herukkaa ja tummia marjoja. Uskoisin, että tempranillo tuo juuri tuon herukkaisuuden.

Maku: Viini on kaikkea muuta kuin tanniininen. Se on kevyt ja marjaisa. Suorastaan yllättävän kevyt Shiraz. Korkean alkoholipitoisuuden tuoma paahteisuus tuntuu ensin suussa, mutta muuttuu hyvin nopeasti maijaisan kevyeksi.

Kokonaisuus 70/100. Ei missään tapauksessa pihviviini. Hyvä punaviini seurusteluun pikkusuolaisten, vaikkapa tapasten kera. Noutopöydän yleisviini ja varsin sopiva kinkkuviini näin joulun aikaan. Viini ei kuitenkaan ole ihan hintansa väärti.

Makeat jälkiruokaviinit-pruuvi

Viiniseuramme joulukuun maistajaisissa testasimme eri tavoin valmistettuja jälkiruokaviinejä. Viinit oli valittu edustamaan eri valmistusmenetelmiä ja poikkesivat siksi kovin paljon ominaisuuksiltaan toisistaan. Kattaus oli varsin edustava ja mielenkiintoinen. Osa numeerisista arvoista jäi kirjaamatta, mutta kerron alla ne, mitkä tulin kirjanneeksi.

Täytyy myös mainita, että parhaimmaksi rankattu viini on valitettavsti sellainen, että sitä ei käytännössä saa mistään. Kyseessä oli lahjaviini, jota ei enää mistään saa. Se on nyt luettelossa ensimmäisenä, koska esittelen ne nyt pruuvin suosituimmasta vähiten suosittuihin. Näistä kaksi viimeistä ei ollut kenenkään suosikkiviinejä. Omia arvosanoja en nyt näille anna. Arvioni kylläkin.

Tässä itävaltalainen Gruner Veltliner-rypäleestä valmistettu eiswein, eli viini, jonka rypäleet ovat saaneet jäätyä köynnöksissä, ja sen seurauksena nesteen vähenemisen myötä rypäleisiin on konsentroitunut reilusti sokeria. Tämä tapa on erityisen yleistä Saksassa ja Itävallassa, mutta muunmuassa Kanadassa tehdään Eisweinia, jota saa peräti Alkostakin.

Tämän itävaltalaisherkun vuosikerta oli 2002 ja alkoholia siinä oli 11 %. sokeripitoisuutta en muistanut kirjata ylös, mutta muistini sopukoista arvelisin sen liikkuva jossain 150 g/l tietämillä.

Väri: lähes kupariin vivahtavan ruskeankeltainen, kaunis väri.
Tuoksu: rusinainen, paljon kuivattua hedelmää
Maku: Rusinainen, runsas, mukavat hapot, jotka ovat iän myötä jo hieman pehmenneet. Muistini mukaan niitä oli 8 -9 g/l.





Jaetulle toiselle sijalle sijoittui tällä kertaa Unkarin lahjaa viinimaailmalle; Tokaji Aszu, 5 puttonos. Tämän viinin makeuden takaa jalohome, botrytis. Sen "pilaamat" rypäleet kehittävät täysin jäljittelemättömän maku- ja tuoksumaailman, joka on suhteellisen helppo tunnistaa ja muistaa, kunhan sen on jonkun kerran kokenut, Esimerkiksi Sauternes voisi tarjota hyvän vertalupohjan, joskin aivan eri hintaluokassa.

Tämä viini oli vuosikertaa 2008, sokeria 150 g/l, happoja 8,2 g/l ja alkoholia 11,5 %.

Väri: Kullankeltainen
Tuoksu: Raikas, hunajainen, jalohomeinen
Maku: Hapokas, jalohomeinen, runsas ja pitkä jälkimaku.






Saman verran edellisen kanssa ääniä saanut viini olikin varsin
poikkeva tapaus. Italialainen Emilio Vadan Moscato D´Asti oli lajityypilleen nuori, vuosikerta 2015 ja se pitääkin juoda kolmen vuoden iässä viimeistään, sanovat asiantuntijat. Viinissä on sokeria 120 - 140 g/l ja alkoholia vain 5 %. Silti juoma on erittäin viinillinen luonteeltaan. Tätä taitaa löytyä ainoastaan Viinimestarit.com-nettikaupasta, mutta esimerkiksi Tostin Asti Dolce vastannee tyypiltään tämän kaltaista makeaa, mutta matala-alkoholista, hieman hiilihappoa sisältävää jälkituokaviiniä.

Väri: Vaaleankeltainen, kuplat häviävät varsin nopeasti
Tuoksu: Sitruunainen, herukkainen
Maku: Erittäin hapokas ja runsaan hedelmäinen







Neljänneksi sijoittui tässä pruuvissa varsin mielenkiintoinen viini,
Dr. Loosen, Riesling Beerenauslese 2013, Moselin alueelta Saksasta. Varsin mielenkiintoinen tuttavuus, kun pitää mielessä, että tämän ja Eisweinin välissä on vielä se Trockenbeerenauslesekin. Siinä tosin on sitten jo jalohomeellakin sijansa, toisin kuin tässä. Viini on tälläkin hetkellä Alkon valikoimassa ja todella mielenkiintoisen pienessä pullossa, josta riittää lasillinen jopa neljälle; 0,187 l. Hinta 16,75 €

Viinissä on alkoholia 6,5 %, sokeria 150 g/l ja happoja 9,9 g /l.
Väri: Melko vaaleankeltainen
Tuoku: Hennon petroolinen, herukkainen
Maku: Hyvin hapokas, hedelmäinen, runsas. Hapot riittävät vähän rasvaisemmankin jälkiruoan kanssa mainiosti.






Otetaan sitten ihan värin ja pullokoon perusteella toinen
nolla ääntä saanut viini: sisialainen NES, Passito di Pantelleria 2014. Alkoholia viinissä on 14 % , sokeria 180 g/l ja happoja 6,5 g /l. Tämän viinin valmistusmenetelmä eroaa muista siinä, että tässä rypäleet saavat kuivua ennen valmistusta, kuten esimerkiksi Amaronea valmistettaessa.

Väri: Lähes tummanruskea
Tuoksu: Rusinainen/luumuinen
Maku: Makean paahteinen hedelmäpommi, jossa pitkä jälkimaku










Testin heikoimmaksi jäänyt viini oli tällä kertaa portviini.
Graham´s Late Bottled Vintage Port vuodelta 2011. Viinissä on sokeria 110 g ja alkoholia 20 % ja happoja 4,3 g /l. Alkossa tämä tuote maksaa 21,90 € 0,75 l pullo.

Pruuvissa opin, etä portviini on viini, joka ei käytännössä saa käydä juuri lainkaan. Heti käymisprosessin alettua, siihen lisätään sen verran brandya, että käyminen loppuu ja alkoholipitoisuus on tavoiteltu, Viiniin se kuitenkin liittyy sen verran, että se on rypäleistä tehty.

Väri: Sinipunainen
Tuoksu: Makean hedelmäinen, kemikaalinen, ei erityisen viinillinen. Alkoholo dominoi liikaa

Varsin vaatimaton esitys. Viini olisi hyötynyt korkeammasta sokeripitoisuudesta ollakseen tasapainoisempi. Alkosta löytyy halvempiakin ja parempia porteja.

Nicolas Feuillatte Réserve Champagne Brut, 39,90 €

Tähän herkkuun on satu sekoitettua rypäleet, pinot noir, pinot meunier ja chardonnay. Samppanjassa on alkoholia 12 % ja happoja 6,2 g/l ja jäännössokeria peräti 6 g/l. Uutos 25 g/l ja tämä selittyy osittain jäännössokerillakin.

Väri: Kauniin vaalean keltainen

Tuoksu: Sitruksinen, hunajainen, herukkainen, omenainen ja alussa jopa häivähdys hiivaa. Tämä tuoksun vivahde häipyy kyllä hyvin nopeasti.

Maku: Kuiva, hedelmäien ja hapokas, hennon kukkainen, jossa myös häivähdys sitruunan kuorta.

Kokonaisuus: 88/100

Loistava samppanja, joka antaa hienostuneen kokonaisuuden ja tasapainoisuuden meidän kaikkien nautittavaksemme. Hintansa väärti, hedelmäinen ja hapokas kokonaisuus. Hieno tuote.

Campolieti, Valpolicella Classico Superiore Ripasso 2013, 14,49 €

Tässä jalossa juomassa on alkoholia 13,5 %, happoja 5,7 g/l ja
jäännössokeria 5 g/l. Uutos 34 g/l.

Jatkan jääräpäisesti protestiani Alkon informaatiokadotuksen suhteen, kunnes sivustolle ilmestyvät muutkin kuin numeeriset suureet ja lyhyt luonehdinta tuotteesta. Käytetyt rypäleet ovat perinteiset Corvina, Molinara ja Rondinella. Määristä ei ole tietoa.

Väri: Tiilenpunainen

Tuoksu: Paahteinen, hilloinen, tummaa marjaa, hiven nahkaa

Maku: Hedelmäinen ja runsaan hapokas. Ei mikään tanniinipommi, vaikka hieman niitäkin löytyy, mutta varsin raikas ja miellyttävä viini. Pidän tätä melko kevyenä Ripassoksi. Joisin sellaisenaan pikkusuolaisten itlialaisten antipastien kera. Tanniinit eivät riitä pihviviiniksi.

Kokonaisuus: 75/100

Tarkemmat tiedot tuottajasta ja myös "second opinion"-arvio maahantuojalta löytyy täältä: http://udf.fi/lasiin/campolieti-valpolicella-ripasso/

Giro del Gorner Reserva, Cabernet sauvignon, merlot, 2009, 13,33 € plus rahti

Tämä Viinimestarit.com:n nettikaupasta tilaamani viini on vähintäänkin mielenkiintoinen.
Maahanatuoja lupaa, ettei perinteistä ylitammitusta viinissä ole 7 vuoden ikä kestäisi vielä jopa säilytystä. Tässpä sitä haastetta onkin sitten jo ihan riittävästi. Katsotaan mihin tästä on.

Viinissä on alkoholia 14,5 % ja sekoituksen tulisi olla 50% cabernet sauvignonia ja 50% merlot:a. Viiniä on säilytetty 12 kk tammitynnyreissä ja sen jälkeen pulloissa. Marokkolistyylinen ruoka odottaa kumppania...

Väri: Syvän tumanpunainen ja reunalla havaitavissa ikääntyneen viinin kauniin ruskeaa sävyä.

Tuoksu: Paahteinen, luumuinen, lakritsinen ja yrttinen. Häivähdys nahkaa kertoo tammikypsytyksestä, olematta liian tamminen.

Maku: Kypsän täyteläinen ja maussa myös vivahdus rusinaa. Kypsät, tasapainoiset tanniinit kertovat, että viini on parhaimmillaan juuri nyt. Aivan huippuviini! Sopii erinomaisesti täyteläisten ruokien ja juustojen kumppaniksi. Huippuviinni!

Kokonaisarvio: 86/100

Torres Santa Digna, Cabernet Sauvignon Reserve 2014, 9,99 €

 
Vaikka Alko lupailee viinistä täyteläistä, tanniinista, tumman kirsikkaista, kevyen paprikaista, mausteista ja keveyen tammista, on minule osaa näistä ominaisuuksia perin veikeaa löytää.
Viinissä on alkoholia 14,0 % ja happoja 5,0 g/l, uutoksen ollessa 33 g/l.

Väri: Kovin tumman punainen, lähes mustanpunainen lasissa, mutta reunoiltaan sinertävän tiilenpunainen, joskaan ei aivan niin sinertävä kuin voisi näin nuoessa viinissä äärimmillään olla.

Tuoksu. paahteinen, herukkainen ja kirpeä. Maussa myös runsaasti tummia marjoja.

Maku: Hedelmäinen, melko runsaasti makeaan vivahtava, vaikkei siinä jäännössokeria olekaan. Lähes olemattomat tanniinint eikä hiventäkään Alkon lupaamasta tammesta. Tämä ei suinkaan ole tälle viinille huono asia ja viini onkin varsin tasapainoinen kokonaisuus. Valmista juotavaksi juuri nyt ja kovien suolaisten juustojen kanssa nautittavaksi tai ihan seurustelujuomanakin varsn hyvä.

Kokonaisuus: 70/100. Varsin hyvä kokonaisuus hintaluokassaan ja juuri ja juuri hintansa väärti. Kiva tapas- tai alkupalaviini, esimerkiksi suolaisen juuston, ilmakuivatun kinkun tai muun vastaavan kyytipoikana. Ei mikään hiuksia nostattava jättiläinen, mutta sellainen "lagom". Ihan ok juoma.

Wolfberger Riesling, 2015, 11,50 €

Ihan tasapuolisuuden nimissä piti maistaa myös toinen, lähes saman
hintaluokan riesling Alsacen alueeta. Kuten nykyisin muutenkin, ei Alkon nettisivuilta saa enää juuri mitään tietoa itse tuotteesta. Oma protestini tätä vastaan on se, etten myöskään suostu sitä itse mistään erikseen kaivamaan. Jos Alkoa ei kiinnosta kertoa tuottajien taustoista tai viinien historiasta yms, niin pitäkää tunkkinne! Jos edes hieman kiinnostaisi, voisi edes tuottajan nettilinkin tarjota viinin ystäville.

Kuin taikaiskusta (samanainaisesti kuin nettikauppa avattiin) hävisi kaikki se asiantuntemus ja tarinallisuus, missä Alko on jo vuosien aikana ollut suorastaan loistava, on kuin yhdessä yössä pois pyyhkäisty.

Sen verran kuitenkin edelleen selviää jopa Alkon sivuilta, että alkoholia juomassa on 12,5 % , uutos 24 g/l, happoja 6,7 g /l ja jäänössokeria 4 g/l.

Omalta osaltani tämä lisää entisestään kiinnoststunani erinomaisiin suomalaisiin nettikauppoihin Viinimestarit.com, here we come!

Tuoksu: Yllättävän hennon petroolinen, runsas, kukkainen tuoksu, jossa on havaittavissa omenaa, hunajaa, persikkaa ja aprikoosia.

Maku: Runsas, hapokas ja hedelmäinen. Erittäin tasapainoinen ja runsas kokonaisuus.

Kokonaisarvio: 85/100. Loistava kokonaisuus, joka käy mitä moninaisimpiin kala-, äyriäis- ja nilviäisruokiin. Viini sopii myös erinomaisesti vaikka juustojen kaveriksi, vaikka itse en osaakaan valkoviinä juustojen kanssa juurikaan nautia. Kuvitella voin kuitenkin.

Lo Zoccolaio, Dolcetto dÁlba, 2015, 13,10 €

Alko on netissä tstä tuotteesta varsin niukkasanainen. Maan ja alueen
lisäksi se kertoo, että pullossa on sakan lisäksi viiniä, jonka alkoholipitoisuus on 13,0 % , hapot 5,4 g/l ja uutos 32 g/l. Jäännössokeristaa ei ole mainintaa.

Väri: Tyypillinen nuoren viinin sinipunainen tai jopa pinkki

Tuoksu: Pippurinen, paahteinen, yrttinen, hieman tamminen

Maku: Nuoren viinin kevyet, keskikovat tanniinit, hapokas ja kohtalaisen hedelmäinen, joskaan ei kovin pitkä jälkimaku.

Kokonaisuus: 75/100. Ei varastoon vaan heti juotavaksi esimerkiksi kovien, suolaisten juustojen kanssa. Ei täysin hintansa väärti.